Euroopan vanhin rengastettu tilhi on ollut vähintään 13 vuotta ja 6 kuukautta vanha. Tilhi on pohjoisen pallonpuoliskon taigametsien laji. Pesimäalue ulottuu Fennoskandiasta Kamtšatkan niemimaalle ja edelleen Alaskan kautta Pohjois-Amerikan pohjoisosiin aina Kalliovuorille asti. Suomessa tilhi pesii pohjoisessa. Pesimäkanta on keskimäärin 20 000 paria. Talvisin tilhiä tavataan etelämpänäkin. Ne vaeltavat talvisin paikkakunnalta toiselle pihlajanmarjatilanteen mukaan. Marjojen loputtua muutto voi jatkua joskus jopa Välimeren alueelle saakka.
Seka-asuja
Elinympäristö on havu- ja sekametsät sekä puistot ym. asutetut alueet. Viihtyy pesimäaikana erityisen hyvin vanhoissa havumetsissä. Pesä on havupuun oksalla lähellä runkoa, tavallisesti muutaman metrin korkeudella maasta. Se on rakennettu risuista, jäkälistä ja sammalista, sekä vuorattu karvoilla ja höyhenillä. Muninta alkaa yleensä kesäkuun alkupuolella. Naaras munii 4–7, tavallisesti 5 munaa, joita sitten hautoo 14–15 vuorokautta. Koiraskin voi hautoa toisinaan. Molemmat ruokkivat poikasia. Poikaset lähtevät pesästä 15–19 päivän ikäisinä, ja poikueet liikkuvat aluksi perhekunnittain.
Sekasyöjä
Tilhi syö kesällä hyönteisiä, talvella marjoja. Marjaravintoon siirrytään heti marjojen kypsyttyä, ensin variksenmarjaan. Pihlajanmarjat ovat tärkeä osa tilhen ravintoa. Myös keväällä pääosa tilhen ravinnosta tulee talvehtineista marjoista. Tilhi voi syödä myös omenia ja etelämpänä muitakin hedelmiä. Sille kelpaavat myös tammen lehtisilmut ja oksien päällä kasvava jäkälä.
